KELTAINEN TEHTÄVÄ

LUE vihje:

Tyyrpuuri ja paapuuri tarkoittavat laivan vasenta ja oikeaa puolta sen kulkusuuntaan katsottaessa. Kumminko päin ne ovatkaan? Kuuntele (tai lue) seuraava laivatontun jättämä tarina, niin osaat valita kuvasta oikean vastausnumeron:

Tarina SAVOKSI:

Ihan vaan SUOMEKSI:

Aurinko, sadekuuro ja tuulenpuuska kilpailivat, kuka saisi Kallavedellä seilaava laivan kääntymään reitiltään kesken kaiken.

Aurinko kokeili voimiaan ensimmäisenä. Se punasteli ja porotteli niin kuumasti kuin ikinä pystyi, vaan siitäpä ei laivan kapteeni ollut moksiskaan. 

Sadekuuro pudottaa läväytti seuraavaksi laivan päälle kaiken vetensä! Vaan se vesisade vain raikasti kapteenin ja miehistön olon auringonpaahteen jälkeen, ja laiva jatkoi seilaamistaan.

Viimeisenä puhkui tuulenpuuska  laivan edestä, sitten takaa. Aallot nousivat ja laskivat ylös ja alas, mutta laiva vaan  puski eteenpäin.

Kokeilipa tuulenpuuska puhkua kaikin voimin laivan vasemmalta sivustalta, jolloin kapteeni huusi matkassa olijoille: ”Ohoi, nyt tuulee PAAPUURISTA!” Samalla kapteeni käänsi ruorilla laivan myötätuuleen, jolloin kovatkaan aallot eivät sen menoa häirinneet. 

Tuulenpuuska joutui luovuttamaan, kun se oli jo puhkunut kaikki voimansa.

Niin aurinko, sadekuuro ja tuulenpuuska olivat tehneet kaikkensa laivan kääntämiseksi reitiltään, vaan kapteeni miehistöineen oli niitä sitkeämpi. Laiva jatkoi matkaansa  yli Kallaveden ja toi matkustajat turvallisesti satamaan, sään oikuista huolimatta. Sen pituinen se.

TÄMÄ ÄÄNITTEEKSI:

Tapasivatpa toisensa  aurinko, sadekuuro ja tuulenpuuska. Ne näkivät laivan seilaamassa keskellä Kallaveden järvenselkää ja alkoivat kilpailemaan, kuka saisi laivan kääntymään reitiltään kesken kaiken.

Aurinko kehui voimillaan: ”Katsokaapa, miten minä porotan suoraan täältä taivaanlaelta!” Se punasteli ja porotteli niin kuumasti kuin ikinä pystyi, vaan siitäpä ei laivan kapteeni ollut moksiskaan. Laiva se vaan seilasi reteästi eteenpäin.

Sadekuuro kokeili seuraavaksi voimiaan, ja pudottaa läväytti laivan kannelle kaiken vetensä, sitä vettä tuli kuin saavista kaataen! Olisipa siitä luullut jo laivan menon häiriintyneen, mutta vielä mitä! Vesisade vain raikasti kapteenin ja miehistön olon auringonpaahteen jälkeen, ja laiva jatkoi seilaamistaan.

Viimeisenä pääsi tuulenpuuska kokeilemaan, miten sen voimat saisivat laivan kääntymään. Ensin se puhkui uhmakkaasti aivan laivan edestä, sitten takaa. Aallot nousivat ja laskivat ylös ja alas, mutta laiva vaan  puski eteenpäin aalloista välittämättä.

Seuraavaksi tuulenpuuska puhkui kaikin voimin laivan vasemmalta sivustalta, jolloin kapteeni huusi matkassa olijoille: ”Ohoi, nyt meitä koetellaan PAAPUURISTA!” Taitava kapteeni käänsi ruorilla laivan myötätuuleen, jolloin kovatkaan aallot eivät sen menoa häirinneet. Päinvastoin, kovin oli sutjakkaa tanssia paatin kulku.

Tuulenpuuska joutui luovuttamaan, kun se oli jo puhkunut kaikki voimansa.

Niin aurinko, sadekuuro ja tuulenpuuska olivat kaikki käyttäneet keinonsa laivan kääntämiseksi reitiltään, vaan kapteeni miehistöineen oli niitä sitkeämpi. Laiva jatkoi matkaansa reippaana yli Kallaveden ja toi matkustajat turvallisesti satamaan, sään oikuista huolimatta.